Ranskaa Raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 64. jaksossa puhutaan kieli-ideologioista. Filosofian tohtori Susanna Hakulinen (2020) on väitöskirjassaan tutkinut suomen ja ruotsin opetusta ja oppimista kolmen maan yliopistoissa: Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Miksi ranskalaiset yliopisto-opiskelijat ryhtyvät opiskelemaan suomea tai ruotsia? Millaista suomen ja ruotsin opiskelu on Ranskassa? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja oli suomalaisten, ruotsalaisten ja ranskalaisten kielenoppijoiden profiileissa? Kokivatko kielenoppijat itsensä monikielisiksi ja millaisia kieli-ideologioita heillä oli? Miten pääsisimme eroon natiivipuhujan ihanteesta ja miksi se olisi niin tärkeää heittää romukoppaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 63. jaksossa vieraanani on historioitsija Ville Eerola. Hänen uusi romaaninsa Nuori Waltari (2020, Docendo) kertoo kesästä 1929, jolloin Mika Waltari matkusti Pariisiin. Miksi Ville halusi kirjoittaa kirjan nuoresta Waltarista ja sijoittaa sen juuri Pariisiin? Millainen on kirjailijan oma suhde Ranskaan ja Pariisiin sekä ranskan kieleen? Miten Ville rakensi romaanin aikaan sopivaa kieltä? Miten romaani kuvaa Waltarin suhteita Olavi Paavolaiseen sekä Elina Vaaraan ja Astrid Jäppiseen? Miksi Waltarilla ja hänen aikalaisillaan oli kaipuu metropoleihin kuten Pariisiin? Mitä nykyihminen voisi oppia nuorelta Waltarilta? Ville lukee kuuntelijoille myös valitsemansa otteen romaanista: Waltari istuu pariisilaiskahvilassa ja muistelee suhdettaan Elina Vaaraan. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 62. jaksossa teemana on ranskalaiskirjailija Edouard Louis ja hänen kaksi romaaniaan Ei enää Eddy (2014, suom. 2019, Tammi) ja Väkivallan historia (2016, suom. 2020, Tammi). Aiheesta keskustelevat kaunokirjallisuuden suomentaja Lotta Toivanen sekä kirjallisuuden ja ranskan opiskelija Mikko Viinamäki Helsingin yliopistosta. Millainen kirjailija on nuori ranskalaissensaatio Edouard Louis? Miten Louis kuvaa häpeään, sukupuoleen ja inhoon liittyviä teemoja Eddy-romaanissa? Mistä romaanissa Väkivallan historia on kyse? Millainen haaste on ollut suomentaa puhekieltä ja moniäänisyyttä Louis’n romaaneissa? Miksi suomalaislukijan kannattaa tarttua Edouard Louis’n romaaneihin? Kuullaan myös, kun Lotta Toivanen lukee otteen Eddy-romaanista ranskaksi ja suomeksi! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 61. jaksossa puhutaan ranskan opiskelusta yliopistossa. Vierainani on kaksi uutta ranskan opiskelijaa Helsingin yliopistosta, Marika Helovuo ja Iiris Karikytö. Miksi Iiris halusi tulla lukion ja yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan ranskaa? Miksi aina ranskaa rakastanut Marika pyrki vasta nelikymppisenä opiskelemaan ranskaa ja millaisia ponnisteluja opiskelupaikan hankkiminen on vaatinut? Miltä ranskan opiskelu on tuntunut korona-aikaan, kun kurssit järjestetään pääasiassa etänä? Millaisia neuvoja Iiris antaa lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielten ja erityisesti ranskan opiskelusta? Mitä sanottavaa Marikalla on neli-viisikymppisille, jotka miettivät, onko liian myöhäistä pyrkiä opiskelemaan kieltä yliopistoon? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 60. jaksossa keskustelen kulttuurihistorioitsija, filosofian tohtori Heli Rantalan kanssa hänen uudesta kirjastaan Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa (Gaudeamus, 2020). Keitä olivat suomalaismatkaajat, joilla oli mahdollisuus pitkiin Euroopan-matkoihin 1800-luvulla? Miten Turun Pikisaaresta pääsi aikoinaan matkustamaan Pariisiin ja muualle Eurooppaan? Miten suomalaismatkaajat kokivat Pariisin 1800-luvun toistuvien vallankumousten aikoina? Millainen kielitaito suomalaismatkaajilla oli ja miten he suhtautuivat kohtaamiinsa erilaisiin tapoihin? Mitä me nykyajan suomalaiset voisimme oppia 1800-luvun suomalaismatkaajilta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  59. jaksossa keskustelen taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kanssa suomalaistaiteilija Ellen Thesleffistä (1869–1954) ja erityisesti hänen Pariisin ja Firenzen matkoistaan. Hanna-Reetta on tehnyt kirjan Minä maalaan kuin jumala. Ellen Thesleffin elämä ja taide (2017, Teos) ja Annukka Mäkijärven ja Iida Turpeisen kanssa Ellen T. sarjakuvaromaanin (2019, Teos). Miksi Ellen Thesleff, säätyläisperheen tyttö, päätti parikymppisenä lähteä taidekouluun Pariisiin? Millaista oli suomalaisen naistaiteilijan arki 1800-luvun lopun Pariisissa? Miten Pariisi vaikutti Ellen taiteeseen? Miksi Ellen lähti Pariisista Firenzeen ja mikä oli Italian merkitys hänen elämäänsä ja uraansa? Miten hänen kansainvälisiä vaikutteita saaneeseen taiteeseensa suhtauduttiin Suomessa? Entä millaisia ovat Ellenin kirjoittamat monikieliset kirjeet ja mitä hyötyä taidehistorioitsijalle on ollut kielitaidosta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 58. jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken kanssa ranskan kielestä, sen oppimisesta ja hyödyntämisestä työelämässä. Puhutaan myös Heikin tekemästä jutusta, joka koski ranskalaisten suhtautumista uuden pääministerin Jean Castexin murteeseen. Millaista hyötyä Heikille on ollut siitä, että hän ryhtyi aikoinaan opiskelemaan ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenä? Miksi toimittajan urasta haaveilevan kannattaa osata muitakin kieliä kuin englantia? Mitä pääministeri Jean Castexin murteeseen kohdistuva kritiikki kertoo ranskalaisista? Hyväksytäänkö poliitikon käyttämä murre paremmin Suomessa kuin Ranskassa? Miksi suomalaisen on helpompi ymmärtää Castexin eteläranskalaista puheenpartta kuin pariisilaisen poliitikon puhetta? Mitkä Ranskaan liittyvät teemat kiinnostavat Heikkiä jatkossa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 57. jaksossa keskustelen Maria Petterssonin kanssa hänen tuoreesta kirjastaan Historian jännät naiset (Atena 2020). Maria kertoo, millainen prosessi oli kerätä tietoa historian naisista monella kielellä. Keskitymme erityisesti jänniin ranskalaisnaisiin ja Ranskassa vaikuttaneisiin naisiin. Kemisti Marie-Anne Paulze Lavoisier kehitti miehensä kanssa aineen häviämättömyyden lain ja keksi mitä palaminen on, mutta mitä tapahtui, kun tutkimuksen tekijä piti nimetä? Miten Josephine Baker päätyi Pariisiin vaudeville-tähdeksi, aktivistiksi, suomalaisen Jarin adoptioäidiksi ja sai lopulta ensimmäisenä amerikkalaisnaisena Ranskan valtion sotasankarihautajaiset? Mikä oli hovinarri Mathurinen uroteko legendan mukaan? Miten Jelizaveta Pilenkosta, Venäjän ensimmäisestä naisteologista, tuli Maria Pariisilainen ja Ranskan vastarintaliikkeen sankari? Millaista kaksoiselämää eli taidehistorioitsija Rose Valland Saksan miehitysvallan aikana Ranskassa? Kuunte

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 56. jaksossa keskustelen dos. Antti Kujalan kanssa hänen kirjastaan Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (2019, Atena) joka sai Lauri Jäntin tunnustuspalkinnon. Tässä jaksossa keskitytään Ranskan siirtomaahistoriaan. Miksi Ranska alkoi valloittaa siirtomaita 1600-luvulla? Mitä alueita Ranska on vuosisatojen saatossa hallinnut? Miten ranskalainen hallintotapa Afrikassa erosi brittiläisestä? Miten siirtomaavalta päättyi Algeriassa ja muualla Ranskan afrikkalaisessa imperiumissa? Mikä oli siirtomaiden merkitys Ranskalle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 55. jaksossa keskustelen Anneli Taimion kanssa kirjasta Ranskaa rönsyillen (2020, Books on Demand), jonka hän on tehnyt yhdessä Taru Tarvaisen kanssa. Pieni kalligrafiaa sisältävä kirjanen sisältää kuvauksia tapakulttuurista ja anekdootteja, monivalintakysymyksiä, ilmauksia ja fraaseja. Miten Ranskassa käyttäydytään ruokapöydässä: saako myöhästyä, voiko ruokaa jättää ja miten on kiitoksen laita? Millaiset toivotukset ovat Ranskassa tärkeitä eron hetkellä? Miksi ranskan ääntäminen on helpompaa kuin englannin? Miten Cannes ja Citroën äännetään? Entä miten Tuhkimon kenkä liittyy ranskan kieleen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. Tuomi Elmgren-Heinonen antoi suositussa oppaassaan Käytöksen kultainen kirja (1954) ohjeita tapakulttuurista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Millaisia ohjeita hän antoi Pariisin lähtevälle suomalaistytölle Kirstille? Oliko Pariisi pelottava paikka nuorelle tytölle? Miten sopeutua ranskalaistalon tapoihin ja ruokailuun? Millaisia ohjeita Elmgren-Heinonen antaa ranskalaisesta keskustelukulttuurista? Entä miten hän kuvasi ranskalaista rakkauselämää 1950-luvulla?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 53. jaksossa keskustelen ranskalaisen filosofin Simone de Beauvoirin elämästä toimittaja Eleonoora Riihisen kanssa. Käsittelemme aihetta Kate Kirkpatrick (2019) kirjoittaman englanninkielisen elämäkerran pohjalta Becoming Beauvoir: A Life (Bloomsbury). Miten porvarisperheen tytöstä tuli radikaali ajattelija? Millaista elämää de Beauvoir vietti avoimessa suhteessa filosofi Jean-Paul Satren kanssa? Miksi teos Toinen sukupuoli (’Le deuxième sexe’) sai aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton? Millainen oli de Beauvoirin suhde feminismiin? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 52. jaksossa vierainani ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Ulla Tuomarla, jotka ovat toimittaneet suomeksi Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696 (Teos, 2020). Kirjeet on suomennettu käännöstyöryhmän voimin, johon kuului ranskan opiskelijoita Helsingin yliopistosta. Riikka-Maria ja Ulla lukevat kuulijoille yhden kirjeen. Miksi 1600-luvulla kirjoitetut kirjeet ovat kiinnostavia myös suomalaiselle nykylukijalle? Millä tavoin markiisitar yritti puuttua tyttärensä elämään? Millaisen kuvan kirjeet antavat Ranskan hovin ja yläluokan elämästä? Mistä kertoo se, että Ranskassa on korona-aikaan kiertänyt sosiaalisessa mediassa väärennöskirje, jota väitettiin Madame de Sévignén kirjoittamaksi? Madame de Sévignén elämästä voi kuunnella myös Ranskaa raakana podcastin jaksoissa 39 ja 40, joissa vierailivat Riikka-Maria Rosenberg ja Rose-Marie Peake. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 51. jaksossa puhutaan Ranskan vasemmistosta. Vieraani Jorma Turunen on kirjoittanut teoksen Ranskan vasemmiston tarina suuresta vallankumouksesta nykyhetkeen (Into Kustannus Oy, 2019). Tiesitkö, että käsitteet oikeisto ja vasemmisto ovat peräisin Ranskan vallankumouksesta? Miten onnistui Ranskan ensimmäinen sosialistinen kansanrintama-hallitus 1930-luvulla? Mitkä ovat olleet Ranskan kommunistisen puolueen erityispiirteet? Millaisia olivat Ranskan ensimmäisen sosialistisen presidentin François Mitterandin saavutukset 14 vuoden vallassaolon aikana? Miksi sosialistipresidentti François Hollandesta tuli historian epäsuosituin presidentti? Miksi Ranskan vasemmisto on romahtanut ja nouseeko se vielä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 50. jaksossa puhutaan pragmaattisesta kielitaidosta eli kyvystä käyttää kieltä tilanteisiin sopivalla tavalla. Vieraanani on kielitieteilijä Tuuli Holttinen, joka on tarkastellut väitöskirjassaan pyyntöjä kielenoppimisen näkökulmasta. Miten suomen kieli äidinkielenä vaikutti siihen, miten kielenoppijat esittivät pyyntöjä ranskaksi? Millaista kehityskaarta oli nähtävissä suomalaisten kielenoppijoiden pyynnöissä kielitaidon karttuessa? Onko se niin kamalaa, jos vieraan kielen puhujalta unohtuu s’il vous plaît tai please? Miten pragmaattista kielitaitoa voi oppia tai opettaa? Tuulia voi kuunnella myös jaksossa 15, jossa hän kertoo ranskan kielen sinuttelun ja teitittelyn oppimisessa ja jaksossa 16, jossa hän haastattelee Johannaa ranskan opettajien sinuttelu- ja teitittelyvalinnoista.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 49. jaksossa puhutaan kielenopetuksesta etänä. Vieraanani on ranskan opettaja Marianne Salmi. Suomessa, kuten monessa muussakin maassa ympäri maailmaa, koulut jouduttiin sulkemaan koronaviruksen vuoksi maaliskuussa 2020, ja opetuksen oli jatkuttava etänä. Tämä asetti haasteen myös kielenopetukselle, sillä kielen ensisijainen muoto on kuitenkin puhe. Millaista oli tehdä digiloikka kielenopetuksessa pikaisella aikataululla? Millaisia ovat kielen etäopetuksen toimivat käytännöt? Miten opettajan työaika pysyy kurissa? Onko vanhempien tuettava ranskan etäopiskelua? Ja mitä positiivisia puolia vieraan kielen etäopetuksesta voi löytää – voimmeko kenties oppia tästä kokemuksesta jotakin? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 48. jaksossa vieraanani on suomalainen jalkapalloilija Katriina Talaslahti, joka pelaa maailman parhaimmassa naisjoukkueessa, Olympique Lyonnais’ssa. Haastattelu tehtiin yhteistyössä kahden juniorijalkapalloilijan kanssa. Puhutaan jalkapallosta, kielistä ja kulttuureista. Katriina oli vasta 13-vuotias, kun hän lähti Saksaan pelaamaan. Miten se oli mahdollista ja mitä se vaati? Millaista oli asua lapsena vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä? Entä millainen muutos on ollut asua Saksan jälkeen Ranskassa? Millaista on treenata ja pelata OL:n naisten kanssa? Miten Katriina on oppinut ranskaa ja opiskelee sitä lisää? Mitä iloa Katriinalle on ollut monipuolisesta kielitaidosta ja mitä neuvoja hän antaa lapsille kielivalintojen suhteen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 47. jaksossa vieraanani on Lyonissa asuva Rauna Mounard, joka on elänyt jo vajaat kaksikymmentä vuotta Ranskassa. Rauna kirjoittaa  blogia Kulttuurien yhtäläisyyksiä sekä eroja. Elämää ranskalaisten kanssa, joka löytyy osoitteesta https://livewithfrench.wordpress.com/. Mitä tarkoittaa kulttuurillisessa välitilassa eläminen? Miten Ranskassa ruokaillaan? Millaisia eroja esiintyy suomalaisten ja ranskalaisten välillä juomakulttuurissa ja tupakoinnissa? Millaisia ääripäiden suhtautumisia Ranskasta löytyy alastomuuteen? Entä miten ranskalaiset kasvattavat lapsiaan? Lopuksi Rauna kertoo, miten Lyonissa eletään koronaviruksen aikaan, kun ulkona liikkumista on rajoitettu. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 46. jaksossa kerron, kuinka tutkijavierailu Lyonissa päättyi koronakaranteeniin, pari viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Millaista oli elämä Ranskassa koronaviruksen aikana? Miten Macronin määräykset 12.3.2020 muuttivat tilanteen? Millaista oli järjestää paluu Suomeen, ennen kuin Ranska sulkeutuu? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  45. jaksossa puhutaan ranskalaisesta yläkoulusta (le collège). Suomalaislapsi kertoo kokemuksistaan. Millaista oli siirtyä suomalaiselta vitosluokalta ranskalaiselle yläasteelle? Mitä aineita 11–12-vuotiaana opiskellaan ranskalaisella yläasteella? Kuinka pitkiä koulupäivät ovat? Millainen on kouluruokailu? Miksi carnet de liaison pitää näyttää kouluun mennessä ja sieltä poistuessa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com